Erinomainen sää suoretkelle (+20 °C), vaihtelevaa pilvisyyttä ja ajoittain kova tuuli. Edellisenä päivänä oli satanut.

Retki alkoi suon eteläpään korvesta, joka muuttuu keskemmällä rämeeksi. 

Suon keskellä on avovettä ja nevaa.

Karpaloiden kukinta muutti mättäät vaaleanpunaisiksi hattaroiksi. Harvoin näkee näin runsasta kukintaa. Hilloissakin oli runsaasti raakileita, luvassa hyvä hillavuosi.

Perhoset lähtivät päivän edetessä liikkeelle. Suokeltaperhonen kiiti kovaa vauhtia, sen sijaan juolukkasinisiipi eteni hieman hitaammin. Useita hopeatäpliä oli lennossa.  Ainakin räme- ja pursuhopeatäplä tunnistettiin. Saraniittyperhosia lenteli monessa paikassa. Koisasiipi oikoi siipiään ja tumma vesiperhonen piiloutui männyn oksan suojaan.

Koisasiipi

Rämehopeatäplä

Vesiperhonen

Hyttyset eivät retkeläisiä juuri häirinneet. Yksi paarma lennähti lähistölle ja tuijotti tuimasti. 

Korentoja lenteli runsaasti.

Pikkulampikorentoa päästiin ihailemaan lähietäisyydeltä. Yksi yksilö kapusi juuri kuoriutuneena kortta pitkin odotellessaan siipien avautumista.

Pikkulampikorento

Lehtikuoriaisten (Donacia sp.) lempi leiskui vehkan kukalla ja hämähäkit saalistivat pitkospuiden päällä ja reunoilla.

Pitkälehtikihokki

Yksi suon kiinnostavista kasvilajeista on pitkälehtikihokki, joita nähtiin avoimella alueella.  Veden tuntumassa kasvoi myös leväkköä.

Leväkkö