Pääkaupunkiseudun luontoretki/Vantaan ympäristökeskus

Poutainen ja ajoittain aurinkoinen, mutta tuulinen päivä. Lämpötila +15 -18 astetta. Lähitaloista saapui lapsiperheitä kävellen ja muutama osallistuja oli tullut kauempaankin. Kaikkiaan retkeläisiä oli 21, joista 8 lasta. Lapsista suurin osa oli alle kouluikäisiä.

Urheilukenttää ympäröivillä viheralueilla voikukat kukkivat keltaisenaan. Aluksi tutkailimme avoimen alueen kasvillisuutta ja etsimme kukilta ja kasveilta erilaisia otuksia.  Melko kova tuuli piti perhoset piilossa. Tuulen tuomia, tiedotusvälineissäkin huomiota saaneita kaalikoita sen sijaan oli useita.

Kaalikoi

Peippikuoriainen

Seppäkuoriainen

Peippikuoriainen istuskeli valkopeipin lehdellä. Sitä voitiin ihailla lähelle tarkentuvilla kiikareilla. Selälleen joutunut seppäkuoriainen kiepautti itsensä niskojaan niksauttaen takaisin jaloilleen.

 Nokkosen ja valkopeipin erottaminen tuotti aikuisillekin vaikeuksia ja lapset saivat tuta eron, kun nokkoset polttivat jalkoja.

Siirryimme sitten metsän siimekseen luonnonsuojelualueelle. Haistelimme tuomen ja kielon kukkien tuoksuja, jotka olivat nuorten poikien mielestä ”Yök”.  Kostean painanteen reunoilta löytyi suo-orvokkikasvusto ja erilaiset saniaiset herättivät keskustelua.  Sienitaudin piinaamia valkovuokon lehtiä löytyi muutama. Sienien itiöpesäkkeet lehtien alapinnoilla näyttivät hyvin samannäköisiltä kuin saniaisten itiöpesäkkeet.

kaarnakuoriaisten toukkien syömäjälkiä

Rusohelokuoriainen

Myrskytuhojen kaatama puuaineis on oivaa elinympäristöä monelle hyönteiselle ja lahottajasienelle.  Katselimme kaarnakuoriaisten toukkien ”kirjoitusjälkiä” puiden rungoilla ja oksilla.  Luonnossa toimii tehokas ravintoketju, syöjällä on yleensä syöjänsä.  Rusohelokuoriaisen toukat saalistavat puiden kaarnan alla eläviä toukkia. Aikuinen kuoriainen on kauniin punainen, jolla on kampamaiset tuntosarvet. 

Lehtokuusama

Kiiltomato

Evästauko pidettiin kaatuneella puunrungolla, jonka kaarnan raosta löytyi kiiltomato.  Lähellä kukki lehtokuusama, jonka kukissa pörräsivät kimalaiset. Ainakin kartano-, pelto- ja mantukimalainen tunnistettiin.

Kääriäisen toukka oli tehnyt tuomen lehteen tiukan käärön. Se kaivettiin esiin kuvattavaksi. Monet muutkin retken havainnot päätyivät retkeläisten kuviin.

Kääriäisen toukka

Lintukuorossa olivat äänessä ainakin kultarinta, mustapää- ja lehtokerttu, sirittäjä, musta- ja laulurastas.